3/2012

Arvioita: Vanhan talon herkkä tekniikka

Piuhat, röörit ja muut tilpehöörit – talotekniikkaa vanhan talon henkeen. Toim. Viri Teppo-Pärnä, Olli Borg, Markku Hytönen ja Teuvo Ranki. Rakennusperinteen Ystävät ry 2012.

 

Rakennusperinteen Ystävät ry jatkaa ansiokasta vanhan talon ja pihapiirin kunnostamiseen opastavaa sarjaansa. Tällä kertaa vuorossa on tekniikkaa käsittelevä kirjanen, jonka aiheena ovat muun muassa sisäilma, saniteettiratkaisut, sähköturvallisuus ja melkoista vauhtia lisääntyvät ilmalämpöpumput.

Kirjasen henki ja sanoma ovat samat kuin aikaisemmissa julkaisuissa, tulisijan käyttöä koskevassa Uunin kupeessa (2009) ja pintakäsittelyyn opastavassa Tuumaten ja maalaten (2010). Linjana on varovaisuus; muista järki ja maltti sekä valvonta ja huolto. Kirjoittajat kehottavat pidättyvyyteen, mutta eivät tuomitse korjaajaa, joka toimii toisin kuin he opastavat.

Vanhojen rakennusten suojelemisesta ja ekologisesti kestävästä saneerauksesta on viime aikoina keskusteltu jo sen verran, että kunnostajan suurimmaksi ongelmaksi saattaakin tulla käytännön työssä tarvittavan tiedon hankkiminen. Asiantuntijoitakaan ei kodinrakentajan ole aina helppo löytää.

Eri osa-alueita käsittelevistä, tiiviistä ja kansantajuisista artikkeleista on helppo omaksua asioita, joiden avulla pääsee mukavasti alkuun ja välttyy ainakin pahimmilta virhearvioilta. Harvoin innokas kodinrakentaja tulee ajatelleeksi ennen remontin aloittamista esimerkiksi talon ilmanvaihtoa, ja hän saattaa uudistusinnossaan saada aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kirjoittajat edustavat laajaa asiantuntemusta, ympäristötieteestä väitöskirjaa tekevästä insinööristä restaurointimestariin ja yliarkkitehdistä automaatiosuunnittelijaan. Monia yhdistää kokemus oman kodin kunnostamisesta, joten vertaistietoa ja -tukea on tarjolla runsain määriin.

 

Energiatehokkuutta pienilläkin parannuksilla

Talven mittavat sähkökatkokset haittasivat tuhansien perheiden elämää jopa viikkokausia. Kokemukset saattavat innostaa entistä enemmän miettimään sitä, kuinka paljon nykyinen elämäntapa on sidoksissa sähköön. Energiatehokkuus ja sisäilman laatu liittyvät samaan aihepiiriin.

Nämä asiat ovat esillä useammassa artikkelissa. Museoviraston yliarkkitehti Seija Linnanmäki muistuttaa siitä, että kyseessä ei suinkaan ole uusi asia. Turussa 1800-luvulla vaikuttanut lääninarkkitehti G. T. Chiewitz totesi, että uudenaikaiseen asuinrakennukseen tulee täällä Pohjolassa tehdä kaakeliuunit, tiiviit kaksinkertaiset ikkunat, tuplaovet, hyvät rossipohjat ja vedottomat seinärakenteet.

Linnanmäki muistuttaa, että energiatehokkuutta voidaan kohentaa pienilläkin parannuksilla kuten tiivistämällä ikkunoita ja rakentamalla tuulikaappeja ja lisäovia. Hän innostaa myös hyödyntämään viileitä vuodenaikojamme kylmäsäilytykseen palauttamalla käyttöön kellarit, ulkokuistit ja kylmäkomerot.

LVI-insinööri Jukka Sainion ilmalämpöpumppuja käsittelevän artikkelin soisi leviävän myös laitteita myyvien ja valmistavien tahojen keskuuteen. Sainion mukaan valtaosa ilmalämpöpumpuista asennetaan ilman tarkkoja suunnitelmia. Hyvä suunnittelija ottaa ihanteellisen lämmönkierron ohella huomioon myös ulkonäköseikat.

 

Ammattiapua ja kärsivällisyyttä

Sähkötyöt on toinen laajasti käsitelty aihepiiri, jonka yhteydessä kirjoittajat muistuttavat, että asennus- ja korjaustöitä voivat tehdä vain sähköalan ammattilaiset.

Yhä on toki myös heitä, joille kestävän kehityksen arvot ovat vieraita. Heitä opaskirjasen joitain tekstejä vaivaava ”vanhojen hyvien tapojen” hehkuttaminen saattaa pikemminkin etäännyttää kuin innostaa.

En esimerkiksi usko, että kovin pian toteutuu Pia Engströmin näkemys, jonka mukaan ”Ekologisesti ja säästäväisesti ajatteleva on nykyään valmis hankkimaan kuivakäymälän myös sisälle ykköskotiinsa ja ympärivuotiseen käyttöön”, vaikka toimiva sisäkuivakäymälä olisikin selvästi hajuttomampi kuin sisävessa.

Vanhan rakennuksen perinteitä vaaliva kunnostaminen tämän ajan elämänmenoon sopivaksi kodiksi vaatii tietojen, taitojen ja rahankin ohella rutkasti kärsivällisyyttä. Ehkäpä Rakennusperinteen Ystävät yhdistyksen seuraavasta teoksesta saamme lukea kokonaisia tarinoita taloista, jotka on perinteitä vaalien kunnostettu toimiviksi kodeiksi.

 

TUULA STENBERG, toimittaja